Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko Vaasan hovioikeuden 240-vuotisjuhlassa: Vaasan hovioikeus edelläkävijä ihmisoikeussopimuksen soveltamisessa

Julkaistu 22.8.2016

Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko painotti hovioikeuden 240-vuotisjuhlassa pitämässä puheessaan Vaasan hovioikeuden roolia kotimaisen lainkäytön kehittäjänä.

Lähtökohdat perustajalta

Vaasan hovioikeus sai hyvät lähtökohdat työlleen jo perustajaltaan, Ruotsin kuningas Kustaa III:lta. Kuningas ymmärsi, että menestyvää valtiota rakennettaessa tuli ottaa huomioon myös hyvän oikeudenhoidon vaatimukset. Tähän liittyen hän toteutti ajatusta, jonka mukaan yksityisen ihmisen oikeusturvan on oltava hallitusjärjestelmän perusta. Yksi hänen ajattelunsa käytännön ilmentymistä oli Vaasan hovioikeuden perustaminen 240 vuotta sitten, totesi presidentti Esko.

Kuninkaan ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia. Puheessaan Esko kiinnitti huomiota siihen, miten vähän merkitystä nykyään kiinnitetään sen esille tuomiseen, mikä merkitys yleisten tuomioistuinten korkeatasoisella ja vakaalla toiminnalla on yhteiskuntarauhalle ja yhteiskunnan monipuoliselle kehitykselle.

Epävakaassa maailmassa oikeusvaltioperiaatteen merkitys on jatkuvassa kasvussa.

Sääntelyn alku takkuista

Hovioikeuksia koskevaa lainsäädäntöä saatiin kehittymään takkuillen. Eskon mukaan hovioikeuksien merkittävään asemaan nähden onkin erikoista, miten vähäistä merkitystä menneinä vuosikymmeninä annettiin hovioikeuksia ja niiden toimintaa kehittävän lainsäädännön valmistelemiselle. Sääntelyä uudistettiin perusteellisemmin vasta siinä vaiheessa, kun tarve suullisten käsittelyjen lisäämiseen tunnustettiin Euroopan neuvostoon liittymisen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen voimaantulon myötä.

Presidentit aktiivisia

Esko totesi ihmisoikeussopimuksen edellyttämien uudistusten olleenkin eräs keskeinen syy sille, että lopulta hovioikeuksien presidentit ottivat itse keskeisen roolin tarvittavan hovioikeuslainsäädännön valmistelemiseksi. Hankkeessa korostettiin tarvetta saada edellytykset toteuttaa niitä tuomarin aseman itsenäisyyden ja toiminnan riippumattomuuden vaatimuksia, jotka Euroopan neuvosto oli työssään määrittänyt. - Tuomareiden tuli voida toimia riippumattomasti kaikissa tapauksissa minkään ulkopuolisen vaikutteen häiritsemättä ja antaa puolueettomia ratkaisuja, jotka perustuvat pelkästään tosiseikkojen arviointiin ja itsenäiseen laintulkintaan, kertoi Esko.

Erityisen kiitoksen edellä mainituista periaatteista Esko antoi Vaasan hovioikeuden presidenttinä toimineelle Erkki Rintalalle, jonka työ ihmisoikeusjuridiikan tunnetuksi tekemisessä Suomessa on Eskon mukaan ollut merkittävää. Ilmeisesti ensimmäinen tuomioistuinratkaisu, jossa meillä ihmisoikeussopimusta on sovellettu, annettiin juuri Vaasan hovioikeudessa.

Suunnitelmallinen tuomarikoulutus välttämätöntä

Puheessaan Esko viittasi myös vaikutuksiltaan erityisen merkittävään, Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölän johtaman työryhmän työhön perustuvaan tuomioistuinlainsäädäntöön, joka on juuri hyväksytty eduskunnassa. Tuomioistuinlain sisältämistä uudistuksista on tuomarikoulutuksen aloittamisella hovioikeuksille suuri merkitys. Esko totesi Suomen olevan yksi niistä neljästä Euroopan unionin jäsenvaltiosta, jossa ei ole pakollista tuomarikoulutusta. Nyt tuomioistuinlakiin liittyvät uudistukset merkitsevät alkua todelliselle ja suunnitelmalliselle koulutustoiminnalle.

- Uusi järjestelmä tuo jatkuvan koulutuksen vaatimuksen jokaiselle tuomarin virassa toimivalle, asessorin koulutusvirat muun muassa hovioikeuksiin, koulutuksen sisällön ja suunnitelmallisuuden jatkuvan kehittämisen ja aikanaan tuomioistuinviraston yhteyteen siirrettävän tuomarinkoulutuslautakunnan perustamisen, kertoi Esko.

Riittävät voimavarat tarpeen

- Hovioikeudet ovat yksi keskeinen osa maamme demokraattista järjestelmää, jonka kitkaton toiminta on yhteiskuntamme kaikenpuolisen menestyksen edellytys. Vapaamuotoisella kansalaistoiminnalla ei voida korvata yhteiskunnallisia instituutioita, kuten tuomioistuimia, jotka takaavat vakaan kehityksen. Näiden instituutioiden toiminnassa on myös kysymys valtakunnan koko väestön palvelemisesta, ja siihen tulee niille antaa riittävät voimavarat, painotti Esko puheensa lopuksi.


Puhe kokonaisuudessaan

Lisätiedot: Viestintäpäällikkö Pia Sive, puh. 02956 40052, pia.siveikeus.fi