Tiedote 30.1.2012 - Isyys vahvistettiin kanneajan päättymisestä huolimatta

Julkaistu 30.1.2012  Päivitetty 24.6.2015

Korkeimman oikeuden (KKO) tänään antaman ratkaisun mukaan isyyskanteen nostamista rajoittavan säännöksen soveltaminen oli ristiriidassa perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin tästä syystä soveltamatta ja isyys vahvistettiin. Säännös koskee henkilöitä, jotka ovat syntyneet ennen isyyslain voimaantuloa vuonna 1976. Heidän olisi tullut nostaa isyyskanne viiden vuoden määräajassa eli viimeistään vuonna 1981.

Kysymyksessä oli tapaus, jossa avioliiton ulkopuolella syntynyt mies oli saanut tietää biologisen isänsä henkilöllisyyden vasta aikuisena. DNA-tutkimus osoitti biologisen isyyssuhteen. Kun isä kieltäytyi tunnustamasta isyyttään, mies nosti kanteen isyyden vahvistamiseksi. Isän mielestä kanne olisi pitänyt hylätä, sillä laissa säädetty määräaika kanteen nostamiselle oli kulunut umpeen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on ottanut kantaa useisiin isyysoikeudenkäyntejä koskeviin asioihin. EIT on viime vuonna antanut kaksi Suomea koskevaa ratkaisua, joissa se on katsonut kanneaikasäännöksen ja sen soveltamisen olleen liian joustamatonta ja siksi ihmisoikeussopimuksen vastaista.

KKO katsoo, että ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä käy ilmi periaate, jonka mukaan lapsella on, poikkeustapauksia lukuun ottamatta, oikeus saada tieto biologisesta isästään ja oikeus ainakin kerran saada oikeudellisen suhteen vahvistamista koskeva asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Samalla nämä henkilön alkuperää ja identiteettiä koskevat oikeudet sisältyvät myös perustuslaissa tarkoitettuun yksityiselämän suojaan.

KKO:n ratkaisun mukaan kanneaikaa koskevan säännöksen soveltaminen tapauksissa, joissa oikeudelliset tai tosiasialliset syyt ovat estäneet isyyskanteen nostamisen määräajassa, voisi johtaa ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa. Tällaisessa tilanteessa tuomioistuimen on perustuslain 106 §:n nojalla annettava etusija perustuslain säännökselle. Huomioon on otettava myös perustuslain lähtökohta, jonka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Asia ratkaistiin täysistunnossa, ja ratkaisusta äänestettiin.

Espoon käräjäoikeus oli aikanaan hylännyt isyyskanteen. Helsingin hovioikeus oli kumonnut käräjäoikeuden ratkaisun ja vahvistanut isyyden. KKO pysytti hovioikeuden tuomion lopputuloksen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu (S2010/118, 30.1.2012) tilattavissa kirjaamosta, puh. 02956 40050 tai korkein.oikeus@oikeus.fi.

Lisätiedot: Viestintäpäällikkö Pia Sive, puh. 02956 40052 ja vanhempi oikeussihteeri Caritha Aspelin, puh. 02956 40031