Suomeksi - På svenska - In English - Sme - Fr - Ru - Et - De

Korkein oikeus

Korkein oikeus

Etusivu » Lausunnot » Lausunnot » Lausunto nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta

Lausunto nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta

Diaarinumero:
OH2016/212
Taltionumero:
320
Antopäivä:
15.2.2017

Valtiovarainministeriölle

Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 7.12.2016 (VM/2109/03.01.00/2016)


Valtiovarainministeriö on varannut Korkeimmalle oikeudelle tilaisuuden antaa lausuntonsa nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta.

Lausunto on käsitelty Korkeimman oikeuden täysistunnossa. Se on valmisteltu täysistuntoa varten työryhmässä, johon ovat kuuluneet oikeusneuvos Hannu Rajalahti puheenjohtajana ja kansliapäällikkö Tommi Vuorialho sihteerinä.

Tässä lausunnossaan Korkein oikeus keskittyy arvioimaan niitä työryhmän muistion ehdotuksia, jotka liittyvät valituskieltoon Korkeimman oikeuden lainkäyttöhenkilökuntaa koskevista nimityspäätöksistä.

Työryhmän toimeksianto, työ ja johtopäätökset tuomioistuinten osalta

Eduskunta oli edellyttänyt hallitukselle lähettämäänsä kirjelmään (EK 22/2015 vp) sisältyvässä lausumassa, että hallitus valmistelee esityksen valtion virkamieslain ja muiden tarvittavien lakien muuttamiseksi niin, että valituskielto virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta päätöksestä poistetaan. Valtiovarainministeriö asetti 6.6.2016 työryhmän selvittämään valituskiellon kumoamista.

Työryhmä järjesti 24.10.2016 erillisen kuulemistilaisuuden, johon se kutsui edustajia ylimmistä oikeuksista sekä Helsingin hovioikeudesta, Helsingin hallinto-oikeudesta, Helsingin käräjäoikeudesta ja vakuutusoikeudesta. Kuultavia pyydettiin esittämään näkemyksensä siitä, miten tuomioistuinten henkilöstöä (sekä tuomareita että muuta henkilöstöä) koskevia säännöksiä olisi tarpeen muuttaa eduskunnan toimeksiannon perusteella.

Työryhmä on saanut työnsä valmiiksi 31.10.2016. Se on toimeksiantonsa mukaisesti ehdottanut, että valitusoikeus valtion virkaan ja virkasuhteeseen nimittämisestä avataan viran tai virkasuhteen hakijoille lukuun ottamatta valitusoikeuden rajoituksia, jotka työryhmä ehdottaa säädettäviksi valtion virkamieslain uudessa 59 §:ssä.

Työryhmä on kuitenkin muistiossaan esittämillään perusteilla päätynyt tuomioistuinlaitoksen osalta siihen, että valittamalla ei edelleenkään saisi hakea muutosta tuomioistuinten lainkäyttöhenkilöstön virkoja ja virkasuhteita koskeviin nimityspäätöksiin eikä liioin päätöksiin, jotka koskevat nimittämistä tuomioistuimen kanslia- tai hallintopäällikön virkaan tai virkasuhteeseen.

Korkeimman oikeuden kannanotto

Korkein oikeus kannattaa työryhmän johtopäätöksiä ja esitystä siitä, että virkamieslaissa ehdotuksen mukaan omaksuttavasta pääsäännöstä poiketen valitusoikeutta ei avattaisi päätöksiin, jotka koskevat Korkeimman oikeuden lain-käyttöhenkilöstön eli tuomareiden ja esittelijöiden nimittämistä virkaan tai virkasuhteeseen.

Korkein oikeus katsoo työryhmän ottaneen ensiksikin oikealla tavalla huomioon edellä mainittujen nimitysasioiden käsittelyyn jo tätä nykyä liittyvät oikeusturvan takeet sekä menettelyn asianmukaisuuden.

Kuten työryhmä on todennut, valitusoikeutta Korkeimman oikeuden lainkäyttöhenkilöstöä koskevista nimityspäätöksistä olisi toisekseen erittäin vaikeaa järjestää niin, että siinä otettaisiin samalla huomioon tuomioistuinlaitoksen oikeusastejärjestys ja tuomioistuinlinjojen erillisyys. Tämä koskee yhtä lailla tuomareita kuin esittelijöitäkin, minkä vuoksi työryhmän on ollut perusteltua käsitellä muistiossaan Korkeimman oikeuden lainkäyttöhenkilökuntaa kokonaisuutena.

Mainitut seikat huomioon ottaen Korkein oikeus puoltaa lainsäädännön uudistamista oman lainkäyttöhenkilökuntansa osalta työryhmän muistiossa esitetyllä tavalla.

Korkeimman oikeuden kansliapäällikön ja esittelijöiden nimityspäätösten osalta ehdotettua valituskieltoa puoltaa se, että nimitykset tehdään Korkeimman oikeuden täysistunnossa ja että korkeimman oikeuden esittelijöillä on tuomarin asema. Työryhmän ehdotuksen mukaan valituskielto koskisi myös muiden kuin ylimpien tuomioistuinten esittelijöitä ja valmistelijoita sekä hallintopäälliköitä tai vastaavia. Kuitenkin muut tuomioistuimet ovat hallinnollisesti päällikkövirastoja,

eikä niiden esittelijöillä ole tuomarin asemaa. Nuoren lakimiehen nimittäminen tuomioistuimen esittelijäksi on perinteisesti ollut keskeinen vaihe tuomarin uralla ja siten merkittävä ratkaisu hakijoiden oikeusturvan kannalta. Tähän nähden jatkovalmistelussa tulisi vielä tarkemmin harkita, onko valituskiellolle mainituilta osin riittävät perusteet. Samassa yhteydessä olisi aiheellista kuulla nyt tehtyä laajemmin muita yleisiä tuomioistuimia edustavia tahoja.

Presidentti Timo Esko

Kansliapäällikkö Tommi Vuorialho


Eriävä mielipide

Oikeusneuvokset Pynnä ja Antila:

Katsomme, että korkeimman oikeuden lausunnossa olisi perusteltua ottaa kantaa myös siihen, miten tulisi järjestää muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa tehdyistä nimityspäätöksistä, jotka koskevat muuta kuin lainkäyttöhenkilökuntaa. Korkeimman oikeuden työjärjestyksen mukaan tällaiset päätökset tekee eräiden työjärjestyksessä yksilöityjen virkojen osalta kansliatoimikunta ja muutoin kansliapäällikkö.

Työryhmän ehdotuksen mukaan korkeimman oikeuden päätökseen, joka koskee tuomioistuinlain 19 luvun 5 §:ssä tarkoitetun muun henkilöstön virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä, haettaisiin muutosta korkeimmalta oikeudelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Pidämme ehdotettua erityissääntelyä tarpeettomana. Muutoksenhakutienä myös näiden päätösten osalta tulisi olla hallinto-oikeus valtion virkamieslakiin ehdotetun 59 §:n mukaisesti.

Vaikka mainitunlaiset päätökset tehdäänkin korkeimmassa oikeudessa, ne eivät luonteeltaan eroa muita valtion hallintovirkamiehiä koskevista nimityspäätöksistä. Oikeusastejärjestyksestä ei seuraa, että korkeimman oikeuden kansliatoimikunnan tai kansliapäällikön tekemään päätökseen ei voitaisi hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Myöskään tuomioistuinlaitoksen jakautuminen yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin ei estä sitä, että muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa tehdystä hallintopäätöksestä ohjataan hallinto-oikeuteen. Työryhmän ehdottama erityissääntely päinvastoin merkitsisi perusteetonta poikkeamista siitä lähtökohdasta, että hallintolainkäyttöasioiden käsittely kuuluu hallinto-oikeuksien toimivaltaan.

Pidämme myös epätarkoituksenmukaisena sitä, että kansliahenkilökunnan nimityspäätöksiä koskevat valitukset käsiteltäisiin korkeimman oikeuden täysistunnossa, jossa muutoin käsitellään lainkäyttöasioista vain periaatteellisesti merkittävimmät tai muuten laajakantoisimmat.

Muilta osin yhdymme korkeimman oikeuden lausunnossa esitettyihin näkökohtiin.

 
Julkaistu 15.2.2017