KKO:2018:73

Poliisilaitoksen poliisilakimiehen ja rikosylitarkastajan allekirjoittamassa hakemuksessa pyydettiin sanotun poliisilaitoksen poliisimiehen antaman lainvoimaisen sakkomääräyksen purkamista sakotetun eduksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että oikeus hakea sakkomääräyksen purkua oli sen antaneen poliisimiehen ohella poliisilaitoksella, jossa poliisimies on ratkaisun tehdessään toiminut.

Asian aikaisempi käsittely

Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisimiehen 4.12.2016 antama lainvoimainen sakkomääräys kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Hakemus ratkaisun purkamiseksi

Lounais-Suomen poliisilaitos on poliisilakimiehen ja rikosylitarkastajan allekirjoittamalla hakemuksella pyytänyt, että sakkomääräys puretaan ilmeisesti väärään lain soveltamiseen perustuvana, koska oikea seuraamus sakkomääräyksessä tarkoitetusta menettelystä oli tekoajankohtana ollut rikesakko.

Välitoimi

Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö antoi häneltä pyydetyn lausuman.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Hakemuksen kohteena oleva ratkaisu

1. Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisimies on 4.12.2016 antanut A:lle päiväsakoissa tuomitun sakkomääräyksen, jonka mukaan tämä oli samana päivänä syyllistynyt ajoneuvorikkomukseen käyttämällä omistajana rekisteröimättömyyden vuoksi käyttökiellossa olevaa ajoneuvoa liikenteessä. Sakkomääräykseen kirjatun mukaan A on tunnustanut teon, luopunut oikeudestaan suulliseen käsittelyyn, suostunut sakkomenettelyyn ja hyväksynyt seuraamuksen. Sakkomääräys on lainvoimainen.

Purun hakija

2. Purkuhakemuksen ovat Lounais-Suomen poliisilaitoksen puolesta allekirjoittaneet poliisilakimies ja rikosylitarkastaja. Oikeudenkäymiskaaressa ei ole säännöksiä siitä, onko muilla kuin jutun asianosaisilla oikeus hakea lainvoimaisen ratkaisun purkamista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että myös viranomaisella, joka ei ole ollut asianosaisena asiassa, voi joissain tilanteissa olla oikeus hakea lainvoimaisen ratkaisun purkamista. Rikosoikeudenhoidossa olennaisen julkisen intressin vuoksi ylimääräiseen muutoksenhakuun oikeutettujen piiri on laajimmillaan haettaessa lainvoiman saaneen tuomion purkamista syytetyn eduksi. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä onkin vakiintuneesti katsottu, että rikosasian vastaajan eduksi tuomion purkamista on oikeutettu hakemaan muun muassa asian ratkaissut tuomari tai muu ratkaisun antanut lainkäyttäjä.

3. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 16 §:n mukaan mitä edellä sanotussa luvussa on säädetty lainvoiman saaneesta tuomiosta, on vastaavasti sovellettava, milloin kysymys on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta oikeudellisesta ratkaisusta. Poliisimiehen antama sakkomääräys on lainkäyttöratkaisu, joten oikeutta hakea sakkomääräyksen purkamista sakotetun eduksi on arvioitava vastaavalla tavalla kuin oikeutta hakea rikosasiassa annetun tuomioistuinratkaisun purkamista vastaajan eduksi.

4. Lainvoimaiseen rikostuomioon kohdistuvan purkuhakemuksen tekemiseen vastaajan eduksi on oikeuskäytännön mukaan oikeus myös sen tuomioistuimen päällikkötuomarilla, jonka ratkaisusta muutoksenhaussa on kysymys. Päällikkötuomarin oikeus toimia purkuasiassa hakijana perustuu hänen asemaansa tuomioistuimen johtajana. Yleisen edun edellyttämän tuomionpurun hakemisen tulee olla mahdollista viranomaisen toimesta myös tilanteessa, jossa asian ratkaissut tuomari tai muu lainkäyttäjä ei toimi hakijana. Siten päällikkötuomarin muutoksenhakuoikeus perustuu julkiseen etuun eikä päällikkötuomarin omaan intressiin. Tämän vuoksi on johdonmukaista, että lainvoiman saaneen tuomion purkamista koskeva hakemus voidaan tehdä sen tuomioistuimen nimissä, jossa asian ratkaissut tuomari tai muu lainkäyttäjä on ratkaisua tehdessään toiminut. Näitä periaatteita on perusteltua soveltaa vastaavin tavoin nyt kysymyksessä olevaan poliisimiehen lainkäyttöratkaisuna antamaan sakkomääräykseen.

5. Edellä lausutun perusteella Korkein oikeus katsoo, että lainvoiman saaneen sakkomääräyksen purkamista sakotetun eduksi voi hakea kyseisen lainkäyttöratkaisun tehneen poliisimiehen lisäksi se poliisilaitos, jossa poliisimies on ratkaisua tehdessään toiminut.

6. Lounais-Suomen poliisilaitoksen esittämän, poliisipäällikön vahvistaman poliisilaitoksen oikeusyksikön työjärjestyksen mukaan poliisilaitoksen oikeusyksikkö toimii poliisilaitoksen toimintojen laillisuuden tarkastajana ja valvojana ja pyrkii toiminnallaan varmistamaan poliisilaitoksen toiminnan laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Oikeusyksikön johtajana toimivan poliisilakimiehen tehtävänä on ratkaista, jollei ohjesäännössä, taloussäännössä tai poliisipäällikön antamassa muussa määräyksessä ole toisin määrätty, yksikön tehtäväalaan kuuluvat päätökset, joilla ei ole ennakkotapauksellista tai poliisilaitoksen toimintaa linjaavaa luonnetta ja jotka eivät sisällä laaja-alaisesti poliisilaitoksen toimintaa koskevaa kannanottoa tai ohjausta. Korkein oikeus katsoo, että työjärjestyksen määräysten perusteella poliisilakimies on voinut rikosylitarkastajan esittelystä päättää purkuhakemuksen tekemisestä poliisilaitoksen puolesta. Lounais-Suomen poliisilaitoksen hakemus, jonka ovat allekirjoittaneet asian ratkaisijana poliisilakimies ja esittelijänä rikosylitarkastaja, voidaan näin ollen tutkia.

Sakkomääräyksen purkamisen edellytykset

7. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa, jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Edellä mainitun 31 luvun 16 §:n perusteella tätä lainvoiman saaneen tuomion purkamista koskevaa säännöstä sovelletaan myös sakkomääräyksen purkamiseen.

8. Ajoneuvolain 8 §:n 1 momentin mukaan moottorikäyttöinen ajoneuvo on ensirekisteröitävä, muutosrekisteröitävä ja asianmukaisesti katsastettava, jollei mainitussa laissa tai sen nojalla toisin säädetä. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jota ei ole asianmukaisesti ensirekisteröity, muutosrekisteröity ja katsastettu, ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto). Käyttökielto koskee myös ajoneuvoa, joka on poistettu liikennekäytöstä. Saman lain 96 §:n 4 momentin mukaan rikesakosta ajoneuvorikkomuksen ainoana rangaistuksena 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun käyttökiellon rikkomisesta säädetään rikesakkorikkomuksista annetussa laissa.

9. Joulukuun alussa 2016 voimaan tulleen rikesakkoseuraamuksista annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan katsastamattoman, rekisteröimättömän tai liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon ajoneuvolain 8 §:n 1 momentin tai 85 §:n 1 momentin vastaisesta tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta käyttämisestä määrätään kuljettajalle 70 euron rikesakko.

10. Rikoslain 2 a luvun 8 §:stä ilmenee, että rikesakko on sakkoa lievempi varallisuusrangaistus ja että se on ainoa rangaistuslaji rikesakkorikkomuksista annetussa laissa tarkoitetuista rikkomuksista.

11. Purkuhakemuksen kohteena olevassa asiassa poliisimies on 4.12.2016 antanut ajoneuvolain 8 §:n 1 momentin vastaisesta menettelystä päiväsakoissa määrätyn sakkomääräyksen. Kun rikkomuksen tekoajankohtana rikesakko on ollut ainoa lainmukainen seuraamus käyttökiellon rikkomisesta, poliisimiehen lainkäyttöratkaisu perustuu oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Näin ollen sakkomääräyksen purkamisen edellytykset täyttyvät.

12. Asian voidaan katsoa olevan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 14 §:n 1 momentissa edellytetyin tavoin selvä ja sakkomääräyksen purkaminen koituu A:n eduksi. Korkein oikeus voi siten välittömästi oikaista ratkaisua. Korkein oikeus katsoo oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 4 §:n 2 momentin ja 13 §:n nojalla, että A:n tai sakkomääräyksen antaneen poliisimiehen kuuleminen ennen asian ratkaisemista on ilmeisen tarpeetonta.

Päätöslauselma

Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisimiehen 4.12.2016 A:lle antama sakkomääräys puretaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Pekka Koponen, Tuomo Antila, Mika Ilveskero, Juha Mäkelä ja Asko Välimaa. Esittelijä Anna-Maija Ruohoniemi.