KKO:2018:9

Oikeusapu - Avustajan määrääminen - Ratkaisupyyntö
Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen rikosasiassa

Diaarinumero: H2016/107
Taltionumero: 273
Antopäivä: 9.2.2018 ECLI:FI:KKO:2018:9

A oli hakenut oikeusapua ja avustajan määräämistä lainvoimaisen tuomion purkamista koskevan hakemuksen tekemistä varten. A:n oikeusapuhakemus hylättiin, kun hän ei ollut selvittänyt mahdollisia purkuperusteita eikä niitä tukevia seikkoja sillä tavalla, että hänen oikeusavun tarvettaan olisi voitu arvioida. (Ään.)

OikeusapuL 1 §

OikeusapuL 10 § 1 mom

VNA oikeusavusta 9 §

Asian tausta

A:n oikeusapuhakemus ja Keski-Savon oikeusaputoimiston sen johdosta 14.7.2016 antama päätös selostetaan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Ratkaisupyynnössään A pyysi, että hänelle myönnetään oikeusapua ja määrätään avustaja hakemuksen mukaisesti. Oikeusaputoimisto toimitti ratkaisupyynnön Korkeimman oikeuden tutkittavaksi.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. A on hakenut oikeusapua ja yksityisen avustajan määräämistä Kouvolan hovioikeuden 8.7.2011 antaman lainvoimaisen tuomion purkamista koskevan hakemuksen tekemistä varten. Tuomiolla A on tuomittu 1 vuoden 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä veropetoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä velvoitettu suorittamaan yli 140 000 euron korvaukset asianomistajille.

2. Oikeusapua hakiessaan A on ilmoittanut, että asiassa oli tullut esille uusia seikkoja, noita seikkoja kuitenkaan yksilöimättä. Hakemuksen liitteinä on ollut selvitystä vain A:n taloudellisista oloista.

3. Oikeusaputoimisto ei ole myöntänyt A:lle oikeusapua. Perusteluinaan oikeusaputoimisto on lausunut, ettei sillä hakemuksen ja sen liitteiden perusteella ollut edellytyksiä arvioida sitä, onko asia kysymyksiltään sellainen, että hakijalla on tarve saada oikeudellista apua.

4. Korkeimmalle oikeudelle esittämässään ratkaisupyynnössä A on perustellut oikeusapuhakemustaan ja hovioikeuden tuomion purkamisen aiheellisuutta sillä, että autojen maahantuontiin ja maastavientiin sekä niihin liittyvään verotukseen hyvin perehtyneen lakimiehen mukaan asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirheitä, muun muassa runsaan asiakirja-aineiston auktorisoimaton ja virheellinen kääntäminen venäjästä suomeksi. Kyseinen lakimies toimisi hakemuksen mukaan A:n avustajana.

5. Asiassa on kysymys siitä, onko A esittänyt sellaista selvitystä, että hänellä on oikeus saada oikeusapua ja avustaja ylimääräistä muutoksenhakua varten.

Oikeusavun myöntämisen edellytykset

6. Oikeusapulain 10 §:n 1 momentin mukaan oikeusavun hakijan on esitettävä selvitys asiasta, johon hän hakee oikeusapua. Selvityksen esittämisestä säädetään tarkemmin oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:ssä. Sen mukaan hakijan on esittäessään yksityisen avustajan määräämistä perusteltava avustajan tarve ja esitettävä riittävä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Pykälässä on lisäksi tarkempia säännöksiä erityyppisissä tuomioistuinasioissa esitettävästä selvityksestä. Niiden mukaan oikeusavun hakijan on esitettävä haastehakemus tai muu vireillepanoasiakirja tai vastaus taikka luonnos tällaiseksi asiakirjaksi tai muu riittävä selvitys.

7. Niin kuin oikeusapulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, asiasta, jossa oikeusapua pyydetään, tulee esittää sellainen selvitys, että sen nojalla oikeusavustajan tarvetta ja muita oikeusavun antamiseen liittyviä edellytyksiä voidaan arvioida (HE 82/2001 vp s. 92).

8. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2015:36 käsitellyt sitä, millä edellytyksillä hakijalla on oikeus saada oikeusapulain nojalla oikeusavustaja ylimääräistä muutoksenhakua varten. Ottaen huomioon, että oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan Korkeimmalle oikeudelle tehtävää tuomiovirhekantelua tai purkuhakemusta varten hakijan on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa, Korkein oikeus katsoi (kohta 6), että muutoksenhakijalla on lakiin perustuva tarve käyttää avustajaa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että hänelle tulisi kaikissa tapauksissa määrätä avustaja, vaan asiaa on arvioitava oikeusapulain 1 §:n yleisten edellytysten nojalla. Ratkaisevaa on näin ollen avustajan tarve eli se, kykeneekö hakija ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan asiassa (HE 82/2001 vp s. 47 ja 73).

9. Kyseisessä tapauksessa Korkein oikeus katsoi (kohta 9), että hakija oli purkuhakemuksessaan esittänyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta hakemusta ei voitu pitää selvästi perusteettomana. Tämän vuoksi avustajan määrääminen hänelle oli tarpeellista.

Asian arviointi tässä tapauksessa

10. Edellä mainitun ennakkoratkaisun KKO 2015:36 mukaan oikeusavun ja oikeusavustajan tarvetta ylimääräistä muutoksenhakua varten arvioidaan sen perusteella, onko ylimääräistä muutoksenhakua pidettävä selvästi perusteettomana vai ei. Tämän arvion tekeminen edellyttää, että hakija on oikeusapulain 10 §:n ja oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n mukaisesti esittänyt riittävää selvitystä niistä seikoista, joihin hänen on tarkoitus perustaa hakemuksensa lainvoimaisen tuomion poistamiseksi tai purkamiseksi.

11. A on väittänyt, että asiassa on tapahtunut oikeudenkäyntivirheitä. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:n mukaan kantelu saman luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun oikeudenkäyntivirheen perusteella on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Määräaika kantelun tekemiselle on siten päättynyt jo ennen kuin A on hakenut oikeusapua oikeusaputoimistolta. Siten on selvää, että oikeusapua ei ole tarpeen myöntää siltä osin kuin ylimääräisen muutoksenhakemuksen perusteeksi olisi tarkoitus vedota ratkaisupyynnössä viitattuihin mahdollisiin oikeudenkäyntivirheisiin.

12. Jotta ylimääräinen muutoksenhakemus voisi menestyä, sen tueksi tulisi kyetä esittämään jokin sellainen peruste, joka on oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:ssä säädetty lainvoiman saaneen rikostuomion purkamisen edellytykseksi. A ei ole hakemuksessaan millään tavalla selvittänyt tai edes yksilöinyt mahdollisia purkuperusteita eikä niitä tukevia seikkoja. Esitetyn selvityksen perusteella ei siten voida arvioida, onko hänellä esittää joitain merkityksellisiä perusteita purkuhakemukselle vai onko mahdollisesti esitettävää purkuhakemusta pidettävä selvästi perusteettomana. Näin ollen on jäänyt selvittämättä, että oikeusavun myöntäminen ja avustajan määrääminen olisi tarpeellista hänen oikeuksiensa valvomiseksi.

13. Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei ratkaisupyyntö anna aihetta muuttaa oikeusaputoimiston päätöstä.

Päätöslauselma

Keski-Savon oikeusaputoimiston päätöstä, jolla se on hylännyt A:n hakemuksen oikeusavun myöntämisestä ja avustajan määräämisestä, ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Ari Kantor (eri mieltä), Tuomo Antila, Kirsti Uusitalo ja Lena Engstrand (eri mieltä). Esittelijä on ollut määräaikainen oikeussihteeri Jenny Öberg (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Määräaikainen oikeussihteeri Öberg: Esittelijän mietintö oli kohtien 1 - 5 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Tämän jälkeen Korkein oikeus lausunee seuraavan.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan muun hakijan kuin viranomaisen on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa Korkeimmassa oikeudessa 31 luvussa tarkoitetussa tuomiovirhekantelua tai tuomion purkamista koskevassa asiassa. Kuten Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2015:36 (kohta 6) ilmenee, tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että hänelle tulisi oikeusapulain nojalla määrätä kaikissa tapauksissa avustaja. Sitä kysymystä, onko taloudellisen asemansa puolesta oikeusapuun oikeutetulle hakijalle määrättävä tällaisessa asiassa avustaja, on arvioitava oikeusavun yleisiä edellytyksiä koskevan oikeusapulain 1 §:n nojalla. Sanotun pykälän 1 momentin mukaan oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja. Ratkaisevaa on näin ollen avustajan tarve eli se, kykeneekö hakija ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan asiassa (HE 82/2001 vp s. 47 ja 73).

Oikeusapua hakiessaan hakijan on oikeusapulain 10 §:n 1 momentin mukaan esitettävä selvitys taloudellisista olosuhteistaan ja asiasta, johon hän hakee oikeusapua. Oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n mukaan hakijan on esittäessään yksityisen avustajan määräämistä perusteltava avustajan tarve ja esitettävä riittävä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Huomioon ottaen se, että oikeusapua voidaan hakea ylimääräiseen muutoksenhakuun jo ennen muutoksenhakukirjelmän toimittamista tuomioistuimeen ja se, että toisinaan yksityiskohtaisten perusteiden esittäminen voi asian laadusta ja laajuudesta riippuen edellyttää kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä, säännöksen tarkoittamalle selvitysvelvollisuudelle ei ainakaan ylimääräisen muutoksenhaun osalta tule asettaa liian suuria vaatimuksia.

Tässä yhteydessä voidaan myös kiinnittää huomiota siihen, että ylimääräisen muutoksenhaun mahdollinen perusteettomuus tulee tuomioistuimen arvioitavaksi myöhemmin oikeusapulain 17 §:n 4 momentin nojalla. Sen mukaan muutoksenhakutuomioistuin voi päättää, että avustajan palkkiota ja kuluja ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakemus on selvästi perusteeton.

A ei ole vielä toimittanut ylimääräistä muutoksenhakua koskevaa hakemusta tuomioistuimelle. Hänen ilmoituksensa perusteella hän on kääntynyt nyt kysymyksessä olevassa rikosasiassa siinä esillä oleviin kysymyksiin hyvin perehtyneen lakimiehen puoleen ja asiakirja-aineistosta olisi löytynyt käännösvirheitä. Hakemuksen mukaan asiassa olisi myös ilmennyt uusia seikkoja.

Lainvoiman saaneen rikostuomion purkamisesta syytetyn eduksi säädetään oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:ssä. Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa muun muassa sanotun pykälän 3 kohdan mukaan, jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen. Tässä lainkohdassa tarkoitetulle lainvoimaisen rikostuomion purkamiselle ei ole määräaikaa.

Huomioon ottaen edellä ylimääräisestä muutoksenhausta, selvityksen esittämisestä ja muutoksenhaun mahdollisen perusteettomuuden jälkikäteisestä valvonnasta lausuttu sekä A:n asiasta esittämä selvitys, hänen hakemustaan ei voida pitää selvästi perusteettomana. Avustajan määrääminen on tarpeellista A:n asianmukaiseksi etujen valvomiseksi. Oikeusaputoimiston päätöksessä todetulla tavalla A ei myöskään taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse suorittamaan asian hoitamisen vaatimia menoja.

Tämän jälkeen asiassa tulee vielä harkittavaksi, onko käsillä oikeusapulain 7 §:ssä tarkoitettuja oikeusavun rajoituksia. Säännöksen mukaan oikeusapua ei kuitenkaan myönnetä muun muassa silloin, jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys, se olisi selvästi tarkoituksetonta verrattuna hakijalle siitä koituvaan hyötyyn tai asian ajaminen olisi oikeuden väärinkäyttämistä. Oikeusapulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 82/2001 vp) perusteluissa todetaan (s. 85), että oikeusavun myöntämisvaiheessa oikeudenkäynnistä odotettavissa olevaan lopputulokseen tulisi kiinnittää huomiota vain silloin, kun kyse on ilmiselvästi perättömistä vaatimuksista. Pääsääntö olisi edelleen, että oikeusavusta päätettäessä tulisi pidättäytyä ennakollisista kannanotoista pääasian menestymismahdollisuuksien suhteen.

A on Kouvolan hovioikeuden 8.7.2011 antamalla tuomiolla tuomittu 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistukseen törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä veropetoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Lisäksi A on velvoitettu suorittamaan asianomistajille korvauksia yli 140 000 euroa. A:lle tuomitut seuraamukset huomioon ottaen asialla ei ole hänelle vähäinen merkitys. Nyt ei ole kysymys oikeuden väärinkäyttämisestä eikä muitakaan esteitä oikeusavun myöntämiselle näin ollen ole.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsonee, että edellytykset oikeusavun myöntämiselle ja avustajan määräämiselle ovat olemassa. Korkein oikeus myöntänee A:lle oikeusavun ja hänen yksityiseksi avustajakseen määrättäneen oikeustieteen kandidaatti X.

Oikeusneuvos Engstrand: Hyväksyn esittelijän mietinnön.

Oikeusneuvos Kantor: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Engstrand.

 
Julkaistu 9.2.2018  Päivitetty 6.4.2018