Etusivu » Ennakkopäätökset » Ennakkopäätökset » KKO:2014:104

KKO:2014:104

Oikeudenkäyntimenettely - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Pääsy tuomioistuimeen
Muutoksenhaku - Muutoksenhakuoikeus
Tyytymättömyyden ilmoittaminen

Diaarinumero: R2012/570
Taltionumero: 2734
Antopäivä: 30.12.2014

A oli haasteen tiedoksiannon jälkeen ja ennen rikosasian pääkäsittelyä sähköpostitse lähettänyt käräjäoikeudelle viestin, josta ilmenivät hänen yhteystietoinaan sähköpostin lähetysosoite, uusi puhelinnumero ja postilokero-osoite "PL 49". Käräjäoikeus toimitti asiassa pääkäsittelyn, jossa A ei ollut läsnä, ja tuomitsi A:n sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus lähetti A:lle tiedoksi tuomiolauselman ja muutoksenhakuohjeet haasteen tiedoksiantotodistukseen merkittyyn postiosoitteeseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A ollut asianmukaisella tavalla ennen asian ratkaisemista ilmoittanut uutta osoitetta ja ettei A:n pääsyä tuomioistuimeen ja oikeutta muutoksenhakuun ollut asiassa rajoitettu, vaikka tämä ei ollut tyytymättömyyden ilmoittamiselle varatussa määräajassa saanut tietoa tuomiosta. Käräjäoikeuden menettelyä ei pidetty virheellisenä.

PL 21 §
IhmisoikeusSop 6 art
OK 25 luku 4 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Helsingin käräjäoikeuden päätös 4.1.2012

Käräjäoikeus hylkäsi A:n tyytymättömyyden ilmoituksen myöhässä saapuneena. A oli ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden 8.12.2011 julistamaan tuomioon, jolla se oli tuominnut A:n sakkorangaistukseen. Määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle oli päättynyt 15.12.2011 kello 16.15. A:n tyytymättömyyden ilmoitus oli saapunut käräjäoikeuteen 3.1.2012.

Käräjäoikeus oli julistanut tuomionsa pääkäsittelyssä, johon A oli haastettu uhalla, että asia voitiin ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Ratkaisun julistamispäivänä käräjäoikeus oli antanut tuomiolauselman ja muutoksenhakuohjeet postin kuljetettavaksi haasteen tiedoksiantotodistukseen merkittyyn A:n postiosoitteeseen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Katja Öörni.

Helsingin hovioikeuden päätös 14.6.2012

A kanteli käräjäoikeuden tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäävästä päätöksestä hovioikeuteen vedoten siihen, että käräjäoikeuden tuomio oli toimitettu hänelle väärään osoitteeseen.

Hovioikeus hylkäsi kantelun. A oli 7.12.2011 saanut tiedon siitä, ettei käräjäoikeuden 8.12.2011 pidettäväksi määrättyä pääkäsittelyä hänen pyynnöstään peruuteta ja että asia voitiin ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Hovioikeus totesi, että käräjäoikeus oli ratkaissut asian ja A:n jäätyä pois pääkäsittelystä samana päivänä lähettänyt hänelle tuomiolauselman muutoksenhakuohjauksineen haasteen tiedoksiantotodistukseen merkittyyn osoitteeseen. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt seikkoja, joiden nojalla käräjäoikeuden olisi tullut hyväksyä A:n määräajan jälkeen saapunut tyytymättömyyden ilmoitus.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Esko Lähdevuori, Tuovi Hyvärinen ja Jukka Rainio.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati, että asia palautetaan hovioikeuteen.

Korkeimman oikeuden varattua siihen tilaisuuden syyttäjä antoi A:n muutoksenhakemuksen johdosta lausumansa ja käräjäoikeuden puheenjohtaja selityksensä. He katsoivat, ettei A ollut nimenomaisesti tai selvästi ilmoittanut uutta tai muuttunutta osoitetta käräjäoikeudelle. Syyttäjä lisäksi katsoi, ettei käräjäoikeuden lähettämällä ilmoituksella tuomiosta ollut merkitystä tyytymättömyyden ilmoittamiseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko A ilmoittanut käräjäoikeudelle ennen rikosasian tuomion antamista uuden osoitteen, josta hänet tavoittaa. Tämän jälkeen arvioitavaksi tulee, onko A:n asetetun määräajan jälkeen saapunut tyytymättömyyden ilmoitus tullut hyväksyä, kun hän ei ole tyytymättömyyden ilmoittamiselle varatussa ajassa saanut tietoa annetusta tuomiosta ja sen sisällöstä.

Tapahtumien kulku

2. A on 31.10.2011 haastettu huumausainerikosta ja rattijuopumusta koskevassa, 22.9.2011 vireille tulleessa rikosasiassa haastemiehen tiedoksiantamalla haasteella käräjäoikeuden pääkäsittelyyn 8.12.2011 uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. A:n tiedoksi saamaan haastehakemukseen oli kirjattu syyttäjän seuraamuskannanotto, jonka mukaan A tuli tuomita 60 päiväsakon sakkorangaistukseen.

3. Kolme päivää ennen pääkäsittelyä A on lähettänyt käräjäoikeuteen sähköpostiviestin ja pyytänyt käsittelyn peruuttamista ja siirtämistä vedoten siihen, ettei hän ollut saanut kaikkia valmistautumisensa kannalta tarpeellisiksi katsomiaan asiakirjoja. A on myös ilmoittanut, ettei hän tai kukaan muukaan hänen puolestaan saavu määrättyyn pääkäsittelyyn.

4. A:n haasteen tiedoksiantotodistukseen on ollut merkittynä A:n katuosoite ja puhelinnumero. Edellä mainitussa, käräjäoikeuteen toimittamassaan sähköpostiviestissä A on ilmoittanut uuden puhelinnumeron. Tämän lisäksi viestissä on hänen allekirjoituksensa jälkeen viimeisellä rivillä uutena yhteystietona postilokero-osoite, ˮPL 49ˮ. Myös A:n nimen sisältänyt sähköpostin lähetysosoite on käynyt ilmi sähköpostiviestistä.

5. Käräjäoikeus on pääkäsittelyä edeltävänä päivänä vastannut A:n sähköpostiviestiin ilmoittaen, ettei pyyntöön pääkäsittelyn peruuttamisesta suostuttu ja että A on kutsuttu istuntoon uhalla, että asia voitiin tämän poissaolosta huolimatta ratkaista.

6. Käräjäoikeus on 8.12.2011 toimittanut pääkäsittelyn A:n poissa ollessa ja julistanut tuomionsa pääkäsittelyn päätteeksi. A on tuomittu syytteiden mukaisista rikoksista syyttäjän esittämän seuraamuskannanoton mukaiseen sakkorangaistukseen ja korvaamaan päihdetutkimuskulut valtiolle. Käräjäoikeus on tuomion julistamispäivänä lähettänyt postitse tuomiolauselman ja muutoksenhakuohjeet haasteen tiedoksiantotodistukseen merkittyyn katuosoitteeseen.

7. A on 3.1.2012 sähköpostitse ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Käräjäoikeus on hylännyt A:n tyytymättömyyden ilmoituksen ja katsonut, että se on saapunut myöhässä, kun määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle oli päättynyt 15.12.2011. Käräjäoikeus on lähettänyt tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämistä koskeneen päätöksensä sähköpostiosoitteeseen ja postilokero-osoitteeseen, jotka ilmenivät A:n sähköpostiviestistä, jossa hän oli pyytänyt pääkäsittelyn siirtämistä.

8. A on kannellut käräjäoikeuden tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä hovioikeuteen ja esittänyt, että käräjäoikeuden tuomio on toimitettu hänelle väärään osoitteeseen ja ettei hän siten ole saanut tuomiosta tietoa riittävän ajoissa. Hovioikeus on tutkinut A:n kantelun ja hylännyt sen katsoen, ettei asiassa ollut ilmennyt seikkoja, joiden nojalla käräjäoikeuden olisi tullut hyväksyä A:n määräajan jälkeen saapunut tyytymättömyyden ilmoitus.

Vastaajan osoite ja tuomiosta ilmoittaminen

9. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 4 §:n mukaan jos käräjäoikeus tuomitsee rangaistukseen sellaisen rikosasian vastaajan, joka on ollut poissa silloin, kun asian käsittely on istunnossa päättynyt, käräjäoikeuden on välittömästi tuomion julistamisen tai antamisen jälkeen ilmoitettava hänelle tuomion julistamis- tai antamispäivä ja tuomittu seuraamus sekä samalla lähetettävä muutoksenhakuohjeet. Ilmoitus saadaan lähettää postitse vastaajan viimeksi ilmoittamalla osoitteella. Ilmoitusta ei kuitenkaan lain nimenomaisen säännöksen mukaan tarvitse tehdä sakosta eikä muuntorangaistuksesta.

10. Lain esitöiden mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus käsittelystä poissaolleelle tuomitulle on tuomitusta sakosta tai sen muuntorangaistuksesta ilmoittamista lukuun ottamatta ehdoton. Ilmoitus saataisiin lähettää postitse rikosasian vastaajan viimeksi ilmoittamalla osoitteella (HE 33/1997 vp s. 54). Ilmoitusvelvollisuuden taustalla on nähty vaara, ettei poissaoleva vastaaja lainkaan saisi tietoa tuomitusta ehdottomasta vankeusrangaistuksesta ennen sen täytäntöönpanon alkamista tai ehdollisen vankeusrangaistuksen koeajasta ja muista tuomitun kannalta tärkeistä seikoista (HE 184/1977 vp s. 18).

11. Asiassa on riidatonta, että käräjäoikeus on lähettänyt edellä selostetun ilmoituksen tuomiostaan, vaikka sillä ei ole ollut siihen velvollisuutta, koska tuomittu seuraamus on ollut sakkoa. Riidatonta on niinikään, että ilmoitus on lähetetty haastamisen aikaiseen A:n katuosoitteeseen eikä siihen sähköpostiosoitteeseen, joka on käynyt ilmi käräjäoikeudelle ennen pääkäsittelyä lähetetystä vastaajan viestistä.

12. Korkein oikeus toteaa, ettei laissa ole säännöstä siitä, millä tavoin asianosaisen tulee ilmoittaa osoitteensa muuttumisesta. Oikeusvarmuuden vaatimus ja tuomioistuimen toiminnan sujuvuus kuitenkin edellyttävät, että tällaisen ilmoituksen tulee olla nimenomainen ja tehty selvästi tarkoituksin yksilöidä uudet yhteystiedot vireillä olevaa oikeudenkäyntiä ajatellen.

13. A:n ennen pääkäsittelyä käräjäoikeudelle osoittamasta sähköpostiviestistä ilmenevät postilokero-osoite ˮPL 49ˮ ja lähetysosoitteena automaattisesti kirjautuva sähköpostiosoite. Tällaisena, ilman mainintaa osoitteen postinumeroalueesta tai sijaintikunnasta, postilokero-osoite on puutteellinen. A:n viestistä ei myöskään ole pääteltävissä, onko merkintä postilokerosta tai lähetysosoitteesta tarkoitettu aikaisempaa katuosoitetta korvaavaksi, sitä täydentäväksi tai rinnakkaiseksi osoitteeksi.

14. A on edellä mainitussa viestissään nimenomaisesti ilmoittanut, että hänet tavoittaa viestissä mainitusta uudesta puhelinnumerosta. Puhelinnumero ei kuitenkaan yksin voi toimia asianosaisen yhteystietona oikeudenkäyntiä koskevassa asiassa. Pelkästään uuden puhelinnumeron nimenomainen ilmoittaminen ei myöskään synnytä tuomioistuimelle velvollisuutta tätä kautta tiedustella muiden yhteystietojen paikkansapitävyyttä.

15. Uuden puhelinnumeronsa ilmoittamista lukuun ottamatta A ei siis ole millään tavoin pyrkinyt kiinnittämään käräjäoikeuden huomiota muuttuneisiin yhteystietoihinsa. Hän on ollut tietoinen, että käräjäoikeus on haastamisen ajankohtana pitänyt A:n osoitteena tuolloin voimassa ollutta katuosoitetta. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei A ole riittävän selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla ilmoittanut uutta muuttunutta osoitettaan.

16. Asian vireilletulon ja käräjäoikeuden tuomion julistamisen välillä on kulunut aikaa vain kaksi ja puoli kuukautta. Haastamisen yhteydessä käräjäoikeudessa tarkistetut tiedot A:sta ovat olleet siis melko tuoreita, minkä vuoksi niiden ajantasaisuuteen on voitu lähtökohtaisesti luottaa. Kun vielä A itse on ollut yhteydessä käräjäoikeuteen ennen ratkaisun antamista ja laiminlyönyt tällöin ilmoittaa muuttuneet yhteystietonsa, käräjäoikeudelta ei ole voitu edellyttää, että se ratkaisunsa antamisen yhteydessä vielä erikseen olisi tarkistanut rikosasian vastaajan yhteystietojen ajantasaisuuden sen käytössä olevista rekistereistä. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei käräjäoikeus ole toimittanut tietoa tuomiosta A:lle väärään osoitteeseen.

Tyytymättömyyden ilmoittaminen

17. Asiassa on riidatonta, ettei A ole saanut tietoa käräjäoikeuden tuomiosta tyytymättömyyden ilmoittamiselle varatun määräajan kuluessa ja että hänen tyytymättömyyden ilmoituksensa on saapunut yli kaksi viikkoa määräajan jälkeen. Korkein oikeus arvioi vielä sitä, onko käräjäoikeuden ja A:n ennen pääkäsittelyä sähköpostitse käymä viestinvaihto synnyttänyt perusteltuja odotuksia siitä, että käräjäoikeus tulisi samalla tavalla saattamaan A:n tietoon antamansa tuomion. Kysymys on siitä, onko A poissaolonsa vuoksi omatta syyttään menettänyt oikeutensa muutoksenhakuun, koska hän ei ole ratkaisusta tietämättömänä ollut selvillä muutoksenhaun määräajoista.

18. Perustuslain 21 §:n 2 momentissa säädetään osana oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä oikeudesta hakea muutosta tuomioistuimen ratkaisuun. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa koskevassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että muutoksenhakuoikeuden tehokkuus edellyttää selvää ja konkreettista mahdollisuutta hakea muutosta niihin tuomioistuimen ratkaisuihin, jotka puuttuvat yksilön oikeuksiin. Muutoksenhaulle asetetut edellytykset eivät saa rajoittaa tai vähentää henkilön pääsyä tuomioistuimeen sillä tavalla tai siinä määrin, että muutoksenhakuoikeuden perimmäiseen olemukseen kajotaan (esim. S.C. Raisa M. Shipping S.R.L. v. Romania 8.1.2013 kohta 29 ja Pérez de Rada Cavanilles v. Espanja 28.10.1998 kohta 44).

19. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on lisäksi pidetty tuomioistuimeen pääsyä koskevaa vaatimusta loukkaavana sitä, että muutoksenhaun määräaika on kulunut sinäkin aikana, jolloin muutoksenhakuun oikeutetulla ei ole ollut kohtuullista mahdollisuutta saada tietoa tuomioistuimen ratkaisun olemassaolosta (Neshev v. Bulgaria 28.10.2004 kohta 38). Ihmisoikeustuomioistuin on arvioidessaan muutoksenhaun määräaikojen noudattamista poissaolokäsittelyissä kiinnittänyt kuitenkin huomiota myös rikosasian vastaajan omaan huolellisuuteen ja siihen, onko tämä tiennyt oikeuskäsittelyn ajankohdasta (esim. de Geouffre de la Pradelle v. Ranska 16.12.1992 kohta 33 ja Jones v. Yhdistynyt Kuningaskunta 9.9.2003 s. 12).

20. Korkein oikeus toteaa, että A on ollut tietoinen häntä koskevan pääkäsittelyn ajankohdasta ja siitä, ettei hänen poissaolonsa estä asian ratkaisemista. Hän ei ole saanut myönteistä vastausta pyyntöönsä pääkäsittelyn peruuttamisesta. A on siten ollut tietoinen siitä, että käräjäoikeuden tuomio on voitu julistaa istunnon 8.12.2011 päätteeksi. Asiassa ei ole ilmennyt, että A olisi yrittänyt tiedustella käräjäoikeuden ratkaisun antamisen ajankohtaa tai sen sisältöä.

21. Korkein oikeus katsoo myös, ettei A:lle ole voinut syntyä perusteltuja odotuksia siitä, että käräjäoikeus ‒ ilman lakiin perustuvaa velvollisuutta ‒ toimittaisi hänelle tiedon tuomiosta. Siten käräjäoikeuden menettelyllä, jolla se on A:ta paremmin palvellakseen ylittänyt velvollisuutensa yrittämällä ilmoittaa sakkorangaistukseen tuomitulle A:lle ratkaisustaan, ei ole asiassa merkitystä.

Johtopäätös

22. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n oikeus muutoksenhakuun ole estynyt käräjäoikeuden menettelyn vuoksi. Tyytymättömyyden ilmoituksen saapuminen myöhässä on johtunut yksin A:sta itsestään. Näin ollen alempien oikeuksien ei ole tullut hyväksyä tyytymättömyyden ilmoitusta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannu Rajalahti, Ilkka Rautio, Soile Poutiainen, Ari Kantor ja Jarmo Littunen. Esittelijä Teemu Vanhanen.


 
Julkaistu 30.12.2014  Päivitetty 5.1.2015